rkoski

Aikamme sensuuri ja noitavaino

Äskettäin Turun hovioikeus antoi osittain julkisen päätöksen, josta Turun Sanomat uutisoi netissä 16.3.2015 otsikolla Hovioikeus hylkäsi huippuvalmentajan hyväksikäyttösyytteen. Jutussa on onneksi kerrottu niin paljon, että tapauksesta saa ymmärtääkseni riittävän kattavan kuvan.

Minä tulkitsen uutisen perusteella, että käräjäoikeus oli tuominnut valmentajan, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheiluhieronta, ammattiinsa kuuluvasta toiminnasta vankeuteen ja vahingonkorvauksiin, koska aikuinen nainen oli muistellut nuoruuttaan tutuilleen.

Ennen kuin jatkan, on minun selitettävä, mitä tarkoittaa se, että iho on ihmisen suurin sukupuolielin. Tämä sen takia, että ihmisten herkkyys vaihtelee. Se vaihtelee myös iän mukaan. Kun itse olin teini-ikäinen, olin saada orgasmin, kun liian varhain emostaan erotettu kissanpentu, joka oli kolli, imi korvanipukkaani luullen sieltä ilmeisesti saavansa maitoa. Äskeinen lause voitaisiin tulkita eläimeen sekaantumiseksi, homopornoksi ja alaikäisen hyväksikäytöksi sillä minä olin alle 16-vuotias. Onneksi kissa on jo varmasti kuollut. Toinen asia, jota kaikki eivät tiedä tai ymmärrä, on tärkein sukupuolielimemme. Eräs kaverini väittää, että hän on onnistunut sooloilussa itseään koskematta, mutta se vaati pitkää pidättyvyyttä ja paljon ajatustyötä.

Käräjäoikeus oli siis sitä mieltä, että alaikäiseen ei saa koskea ja ehkä myös, että jos alaikäinen näkee tai kuulee sinut, hän voi saada siitä mielihyvää, joka voidaan tulkita seksuaaliseksi, ja siitä pitää tuomita vankeutta. Olisi varsin mielenkiintoista vertailun vuoksi lukea käräjäoikeuden päätös tai oikeammin, miten vähän siinä kerrottiin asiasta.

Toinen asia, joka olisi mielenkiintoista tietää, on miten paljon tämä valmentaja on joutunut kärsimään. Tässä voimme ottaa avuksi hieman mielikuvitusta ja googlen. Uutinen Lapsen hyväksikäytöstä epäilty TPS:n jalkapallovalmentaja pidätetty kertoo, että valmentaja oli myös saanut potkut. Mielikuvitukselle lisäruokaa antaa tanskalaisen Thomas Vinterbergin hieno elokuva Jahti. Siinä mies joutuu pikkutytön mielikuvituksen takia kiväärijahdin kohteeksi.

Palatkaamme vielä siihen, mistä aloitimme. TS kertoo: ”Hovioikeuden päätös vapauttaa miehen kaikista seuraamuksista.”. Aika paljon luottavat tuomarit itseensä. Palauttavatko he myös elämän.

Vielä lisää: ”Lapsen henkilöllisyyden suojelemiseksi tuomioistuin käsitteli asian yleisön läsnäolematta.”. Eivätkö he osaa laskea? Vuonna 2006 12-vuotias on nyt 21-vuotias, joka on kyllä jo aikuinen.

Vielä kolmas kerta vakuudeksi: ”Hovioikeus antoi ratkaisustaan osittain julkisen tuomion.”. Jotta oikeus ei jatkossakaan toteutuisi, noitavaino jatkuisi, pitää meillä olla sensuuri. Totuus ei saa tulla julki, hulluuden pitää jatkua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Jori Eskolin on kirjoittanut samaa aihepiiriä sivuavan kirjoituksen 'Kärpästen herra' on nyt, mutta estänyt kommentoinnin. En minä muuta olisi halunnut sanoa kuin nostanut kolmannen kirjan esille. Suosikkikirjailijoihini kuului aikoinaan Aldous Huxley, jonka Uusi uljas maailma. on aika monien mielestä se paremmin toteutunut todellisuus.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Eräs huomio, joka unohtui, oli että kyllä poliisissa, syyttäjälaitoksessa ja käräjäoikeudessakin hulluutta riittää, kun noitavainoon osallistuvat. Juttuhan oli aivan selvä alusta lähtien ja syyte olisi pitänyt nauraa ulos. Niin ja veronmaksajien rahoilla vielä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kirjallinen viite vielä. Tuli Mieleen, kun edellisen kommenttini kirjoitettuani mietin, mistä oikeastaan on kyse. Joukkohysteria tai -psykoosi ja paras aiheesta lukemani kirja on Cendrars, Blaise, Kulta, kenraali Johann August Suterin ihmeellinen tarina, joka on ihmisluonnon tuntemuksen kannalta ongelmallisesti kirjoitettu vain yhden ihmisen kannalta, mutta muuten hyvä.

Aihetta kannattaa täydentää wikipedialla, joka kertoo Kalifornian kultaryntäyksen seurauksista:

"Kultaryntäyksellä oli vakavat seuraukset Kalifornian intiaaniväestölle ja ympäristölle. Kultaryntäyksen seurauksena osavaltion intiaanien lukumäärä romahti 150 tuhannesta 31 tuhanteen vuosina 1848–1870. Suurin osa intiaaneista kuoli kullankaivajien tuomiin tauteihin, mutta osa surmattiin tarkoituksellisesti. Intiaanit joutuivat myös luopumaan maistaan ja muuttamaan intiaanireservaatteihin. Kullankaivajat tuhosivat joenpohjia ja kukkuloita, sekä jättivät jokiin ja järviin 7600 tonnia myrkyllistä elohopeaa."

Ei sitä uskoisi, miten rikollisen hulluja ihmiset voivat olla, mutta ihan hyviä kirjoja aiheesta saa. Kultaa lukiessa minulla oli monta kertaa mielessä, että ei tällaista voi olla, ei ihmiset saa tulla joukolla hulluiksi.

Ja tämäkin aihe, josta minä kirjoitin, oli naamioitu yksinkertaisen pienen lehtijutun muotoon. Kyllä siitä kirjan saisi rakennettua.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Archive.orgista löytyi valmentajan nimi ja valokuva, fonectasta löytyi puhelinnumero ja työnantaja. Kemiönsaarella pitkään asuneet vähintään tuntevat jonkun, joka tietää kuka hän on ettei tarvitse netin ihan perustaitoja osata. Lähtötiedot löytyivät siitä aikaisemmasta TS:n jutusta, joka kertoi vasta pidätyksestä.

Taidan lähettää sähköpostia, kun tiedän senkin työnantajan perusteella.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tätä kirjoittaessani tämä kirjoitus on suosituimpien listalla sijalla 8. Tätä siis luetaan, mutta joko kukaan muu ei osaa tai uskalla kommentoida. Arvaukseni on, että ne jotka ovat niin osaavia, että voisivat kommentoida, ovat niin viisaita, että eivät sitä tee. Kirjoitin tarkoituksella hyvin lyhyesti ja jättäen pois aiheita, jotta keskustelu olisi helppo aloittaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Enpä minä ainakaan tuohon osaa kommentoida muuta kuin, että olen samaa mieltä. Seksuaalisuuteen liittyvien rikosten suhteen julkinen hysteria on mennyt aivan yli.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sinä kuulutkin siihen pieneen rohkeaan joukkoon, joka uskaltaa ilmaista asiasta mielipiteensä, olit suositellut kirjoitustani. Tyypillinen syytös "pedofiilejä" puolustavalle on, että taidat olla itse samanlainen. Joku tekee vielä rikosilmoituksen ja sinut tuomitaan "noitana".

Minulla on vähän oma lehmä ojassa, sen myönnän, mutta se on kaveri, joka on ihan rikki, koska on saanut tuomion hyväksikäytöstä. Hän ei halua missään nimessä palkkatyöhön, koska ei halua maksaa tuomittuja korvauksia. Lisäksi hän on edunvalvonnassa ja haluaa pysyä siinä. Tulevaisuus peruutettu. Hänen itsensä mukaan syytös oli ihan yhtä ulosnaurettava kuin TS:n kertoma, mutta kun päätös on salainen, en minäkään voi tietää varmuudella totuutta. Enempää en taida uskaltaa kertoa asiasta. Onneksi oli se TS:n juttu, niin voin sitä käyttää keppihevosena.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Eräs asia, jota voi suuresti ihmetellä on imettävät naiset. Osa nimittäin saa orgasmin siitä eli käyttävät lapsiaan hyväksi. Itse olen rintaa imemällä ja toista hieromalla aiheuttanut orgasmin. Piti vielä sen saman keski-ikäisen naisen korvanipukkaakin kokeilla ja myös se toimi.

Hieronnasta olen lukenut kirjan Massage for dummies ja sen kirjoittaja päätti ryhtyä hierojaksi, kun hänen mielestään hänen selkäänsä hierottaessa se tuntui paremmalta kuin seksi. Olen itse kokenut saman pikkupoikana eikä sillä tosiaankaan ollut mitään tekemistä seksin kanssa. Jonkinlainen autuuden tila, jossa halusi viipyä ja se kesti niin kauan kuin hieronta jatkui. Luottamus on siinä käsittääkseni erittäin tärkeä, joten en ole samaa etsinyt ammattihierojilta.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Se on niinkuin Jani Korhonen sanoikin, ettei osata vastata kun ei ole omaa kokemusta tai tietoa.

Minäkin kirjoitin blogin vajaakuntoisesten työllistämisestä ja siinä olevista vaikeuksista, mutta kukaan ei ole kommentoinut ja yksi oli antanut suosituksen. Se vain osoittaa sen, että ettei kannata kommentoida, jos ei tiedä aiheesta tai omaa kokemusta mitään.

En tiedä, että mitä sinä niillä tiedoilla ajattelit tehdä ja haluat lähettää sähköpostia kenellekin? Mitä hyötyä niistä on sinulle?

Minäkin sain selville vajaassa tunnissa henkilöllisyyden pelkästään hakumoottoreilla ja lehtien kirjoituksien perusteella, kun oli joku entinen espoolainen ehdokas ja "poliittisesti menestynyt" kv. toiminnassa ja sittemmin muuttanut sinne Ouluun ja sitten paloittelikin lapset sekä naisen kasvokuvankin.

Mutta en minä silti ole ajatellut, että lähetänpä nämä seiska-lehdelle tiedot.

Tarkoitan tällä kirjoituksellani, että kuinka helposti lehdet voivat lipsauttaa oleellisia tietoja, jotka vaarantavat lopulta niiden ihmisten yksityisyyttä. On olemassa niitä ääliöitä, ketkä kuitenkin levittävät netissä ajattelematta seuraamuksia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ajattelin tutkia tapausta niin pitkälle kuin aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ehkä kirjoittaisin jopa kirjan. Sitä ennen kuitenkin tutkivan journalismin harjoittelua, joka on eräs blogikirjoittelun muoto.

Tuosta lehtien kirjoittelusta vielä. Epäilen, että TS ei tarkistanut, että valmentajan tiedot oli poistettu, kun pidätysuutinen julkaistiin eikä KSF niitä huomannut poistaa www-sivuiltaan. Nyt tilanne on toinen, kun on aikaa kulunut eikä archive.org tallenna sivustoja täydellisenä. Joutuu arvailemaan.

On minulla vielä yksi oma kokemus hyväksikäyttöepäilystä yli 10 vuoden takaa, se ensimmäinen. Sitäkin seurasin sivusta, mutta läheltä. Päättyi onneksi hyvin.

Silloisen naisystäväni avioero oli ollut riitainen ja nuorimman lapsen huoltajuus oli oikeuden päättämä. Naisen mukaan kaikki oli ollut vain kiusantekoa ja se jatkui. Poika oli sen takia jäänyt kehityksestä jälkeen, ikä kai 6 v. oli ADHD, johon Ritanolia eli amfetamiinia, joka oli toinen asia mitä silloin pelästyin. Poika oli ollut viikonlopun isällään ja isän vanhemmat olivat kuulleet pojan sanoneen "Pekka pani mua paskaperseeseen" (nimi muutettu, anteeksi Pekat). Tekivät lastensuojeluilmoituksen. Pekka eli velipuoli oli silloin lukiota käyvä melko pitkään seurustellut 17- tai 18-vuotias. Juttu ei mennyt edes poliisille asti, mutta tuli kyllä ajateltua, että jos Pekan tilalla olisin sattumalta ollut minä.

Minä muistan alle kouluikäisenä tienanneeni rahaa laulamalla härskejä lauluja. Se oli kai hauskaa niiden mielestä, jotka ymmärsivät ne sanat, minä en.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mikäpäs siinä, jos tutkivaa journalismia haluaa tehdä. Minäkin tapaan tehdä tutkimuksia syvemmältä, jos jokin lehti läväyttää mielenkiintoisia otsikoita ja mitä juttu sisältääkään.

Jos sisältö tuntuu raapaisulta, niin silloin minussa herää tutkija ja haluan kaivaa enemmän tietoa. Annan myös lehdeille palautteina ja linkkeineen, jos havaitsen siinä oleellisia virheitä. Mutta ei ne lehdet ikinä korjaile kuin pakosta.

Journalismin taso valtamediassa on laskenut kuin lehmän häntä ja toki ei niitä toimittajia voi syyttää, kun jotain pitää uutisia kirjoittaa ja aikaa ei jää suuremmalle tutkimiselle.

Vanha toimittajakunta osasi tehdä asiat kunnolla mutta nykyiset eivät näköjään tiedä, kun ei journalismia varmaan enää opeteta samalla tavoin.

Tärkeää siinä on, ettei vahingossakaan lipsauta oleellisia tietoja, minkä sitten jälkeenpäin pystyy selvittämään netin avulla niin vahinko on jo valmis. Siksi nimet muutettuna, paikkatiedot muutettuna, urat muutettuna, yms. niin silloin ei voi päätellä mistään vaan keskitytään yhteen oleelliseen tapahtumaan.

ADHD:n tunnen hyvän ystäväni pojasta, joka on nykyisin kai 16-vuotias. Hän ei kuule ja käyttää viittomakieltä. Mutta hänessä havaitsin, ettei se välttämättä ole ADHD vaan jotain autismiakin, sillä yhtenä esimerkkinä on kalenterin tunteminen ja poika heitti lonkalta nimipäiväni ja milloin se oli. Tarkistin kalenteristani ja kas vain, poika oli oikeassa tulevasta nimipäivästäni 3 kk etukäteen. Hän tiesi myös kiinalaisen horoskoopin.

Toinen oli kurssikaverini, jonka poika on kehitysvammainen ja kärsii lievästä autismista. Kun hän sattumalta tapasi minut kaverini kanssa jossain Prismassa poikansa ollessa mukana. Tulkkasin kaverilleni viittomakielellä ja samalla tämä kurssikaveri huomasi pojan ison mielenkiinnon viittomakielestä ja halusi toistella viittomaa. Hänelle se tuli yllätyksenä, että poika on kuin elinvoimainen herättyään viittoman kautta.

Hän pyysikin, että josko voisin tulla heille vierailulle ja kahville sekä voisin vähän viittomaakin opettaa. Kerroin, että se on toinen äidinkieleni mutta minä en ole pätevä tässä asiassa ja suosittelin ottamaan yhteyttä Turun Kristilliseen Opistoon, jossa koulutetaan ja opetetaan viittomakieltä kaikenlaisille ihmisille ja sieltä varmasti saa taitavia ohjaajia.

Kerroin, että tutkimuksien mukaan viittomakieli edistää kehitysvammaisten ja autististen kykyä kommunikoida ja saada kerrottua asioita huomattavasti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #11

Journalismissa en ole havainnut tason merkittävää laskua, oikeastaan päinvastoin. Niitä juttuja, jotka julkaistaan netissä ja pääsee kommentoimaan, myös korjataan.

80- ja 90-lukujen taitteessa, kun olin sekä Turun Sadankomitean ja Aseistakieltäytyjäliiton hallituksissa ja muutenkin aktiivi, ei muistaakseni yksikään lehtijuttu meidän touhuista ollut virheetön. Siis yleensä aika merkityksettömiä detaljitietojen virheitä, mutta kuitenkin. Siinä oppi, että ei niillä pikkuvirheillä niin väliä ole.

Mutta takaisin aiheeseen. Tietoa seksuaalisuudesta minun nuoruudessani oli Kinseyn ja Masters & Johnsonin raportit sekä pornoa. Tähän tapaukseen liittyviä oli Nabokovin Lolita, joka oli hemmetin vaikeatajuinen, koska siinä ei ollut yhtään säädytöntä sanaa. En nyt muista milloin tuli Kubrikin filmatisointi, mutta se ei todellakaan ole pornoleffa. Vaikka siinä iässä, kun asia alkoi kiinnostaa, ahmin lähes kaiken saatavilla olevan tiedon, olin hämmästynyt noin vuosi sitten lukiessani Kari Heusalan keskeisimmät teokset, miten vähän itseasiassa olin tiennyt. Siis nykyään on ihan liikaa tutkimustietoa aiheesta ja voi lukea suomeksi eräänlaisia tiivistelmäkirjoja.

Toista on nyt. Netistä löytyy vaikka mitä ja sooloseksi ei enää mädätä selkärankaa. Olen äskettäin katsonut pari kertaa TV:stä englantilaisesta seksileluja nettikaupassa myyvästä firmasta kertovaa ohjelmasarjaa ja viimeksi kiinnitin huomiota siihen, kun kerrottiin, että homma on jokapäiväistynyt ja on enemmänkin outoa, jos alle 30-vuotiaalla naisella ei ole vibraattoria. Fleshtube-tyyppisistä en muista, että mainittiinko, mutta miehillekin löytyy. Nuorten parissa seksuaalisuus on siis enemmän luonnollista ja se olemmekin me keski-ikäiset tai vanhemmat, jotka pelkäämme sitä.

Toimituksen poiminnat