rkoski

Suomalaisen journalismin surkea taso

Kun kritisoi, pitäisi pystyä osoittamaan tai viittaamaan parempaan. Tänään Helsingin Sanomat teki sen jälleen. Jutussa "Vuosi sitten kirkastetun Littoistenjärven pohjassa näyttää nyt ”siltä kuin olisi Amazonilla” – tänä kesänä puhdistetaan neljä uutta järveä" on 7 valokuvaa ja kaksi videoa. Sen voi lukea ja katsoa ilman, että olisi lehden tilaaja.

Tekstisisältö vaikuttaa hyvältä, mutta en uskalla enempää kehua, koska en itse aiheesta tiedä juuri mitään. Esitystapa on kuitenkin huipputasoa. Teksti sujuvaa, valokuvat hienoja, videot parasta ammattitasoa ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jonka tasoista ei nähdä missään muussa suomalaisessa mediassa.

Toinen esimerkki on valitettavasti vain tilaajille, mutta sen asiasisältöä uskallan kehua maailman parhaimman tasoiseksi eikä esitystavassakaan ole moittimista. "Narsistinen Tom Wolfe esitteli neljä tekniikkaa, jotka tekisivät sinustakin paremman kirjoittajan – tässä jutussa HS:n Vesa Sirén arvioi, mikä opeissa on kestävää ja mikä vaarallista" ehkä rikkoo joitakin esittelemiään sääntöjä, "pihviä" ei varsinaisesti esitellä heti alussa ja minun mielestäni otsikko on ylipitkä. Säännöt on kuitenkin tehty rikottaviksi, jos ne osaa, ja on ehkä vain hyvä, jos lukija jää miettimään, olisiko tuon voinut tehdä paremmin. Videoita, linkkejä, valokuvia, hienoa ja asiantuntevaa tekstiä.

Vesa Sirénin juttu on siinä mielessä hyvä esimerkki, että siinä ei ole yhtään itse tuotettua videota, grafiikkaa, valokuvaa tai muuta "työlästä". Toimittaja on vain kirjoittanut tekstiä, luonut linkkejä ja valinnut valmista materiaalia. Resursseista hyvän jutun teko ei siis ainakaan aina ole kiinni.

YLE on se ainoa toinen, jolla on varmasti resursseja, mutta ei kuitenkaan ehkä tahtoa tehdä yhtä tasokasta työtä. Ongelma on tietysti se, että YLE on julkisen palvelun yhtiö, joka varoo astumasta liikaa kaupallisen median tontille. Otan kuitenkin yhden esimerkin, tekstijuttuun upotetun videokokoelman, jonka ohjeilla ja esimerkillä koululaisetkin helposti oppivat tekemään parempia uutisjuttuja kuin suomalainen media poislukien HS ja YLE: Opettaja: näillä ohjeilla teet hyvän videon – katso Yle Uutisluokan opetusvideot

Toisaalta YLE tekee ajankohtaisohjelmiinsa kerätyn aineiston perusteella hyvinkin tasokkaita juttuja verkkoon, mutta hieman erillään TV-toiminnasta. Viikko sitten A-studion kakkosaiheena oli Pikkukunnat ilman poliisia ja sen tausta-aineistosta tehtiin "Kun ei ole poliisia, kenelle teet rikosilmoituksen?" Kun poliisi poistuu, rikostilastot kaunistuvat – Katso oman kuntasi muutos, jossa on oikeastaan vain A-studion aihe esiteltynä laajemmin, mutta käytetty lähes kaikkia perinteisen  www-tekniikan keinoja poislukien video. Aivan mainio.

 

Muut lehdet ilmeisesti vain odottelevat kuolemaa, kun printtilehti hiipuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kovinpa pinnallinen on maailmankuvasi, jos kehut jotakin YLE:n uutisluokkaa ja väität sitä paremmaksi kuin valtamedian esitykset.

Minusta Uutisluokan aineisto oli varsin typerällä tasolla, tosiaan alakouluille tarkoitettu.

Olen itse kehittänyt systeemijournalismia, joka on lähtöisin IT-alan malleista,joita itse käyttänyt kymmenet vuodet ja sitten väitellyt koodin ymmärtämisen metodologiasta aiheena Symbolinen analyysi.

Juttu Littoisten järven tilasta, tänään siinä uineena, on epäselvä, yhtä samea kuin sen järven vesikin juuri tällä hetkellä.

Kuten sanoit, "Kun kritisoi, pitäisi pystyä osoittamaan tai viittaamaan parempaan", näytän malliksi Tieteen Ronaldoa, joka ampuu maalin jokaisesta tilanteesta: http://metayliopisto.fi/tieteen-ronaldo/

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Uutisluokan jutun yhteydessä täytyy tosiaan muistaa kohdeyleisö. Minä halusin kiinnittää huomiota käytettyihin keinoihin. Voisitko kuvitella, että esim. TS:ssä olisi rungoltaan samantyyppinen juttu? No, Shiftistä oli ja se onkin parasta ikinä, jota olen TS:n sivuilla nähnyt. Minulla oli TS:n digi-tilaus joskus pari kuukautta sitten ja näköislehti oli niin käyttökelvoton, että sitä ei muutamaa kertaa useammin viitsinyt avata. TS TV:ssä on ollut niin usein täysin harrastelijamaisia videoita, että niitä olen enimmäkseen vältellyt.

Aulis Saarijärvi

Hieman lehtityötaustaa omaavana pitää avata ajatus tasoon toisestakin suuntaa. Toimitus on saanut suitset, rahat ja toimintakäskyn mitä, miten, missä vaiheessa ja miksi kirjoitetaan näin! Tämän tietysti jokainen juornalisti kieltää kysyttäessä. Hän kuitenkin menee aamukokoukseen kuulemaan toimituspäällikön, tai päätoimittajan jako-ohjeet. Myös kuulemaan suitsensa toimittajan oman ajatuksen ideaan.
Toimitussihteeri on sitten vielä välisuodin ennen painopintaporukkaa taittamisessa. Siinä vielä katoaa ajatuksia, sekä liian räikeää linjausta konservatiivilehden linjasta. Suoraan sanottuna siinä väheksytään sensuroimalla toimittajan ajatustyö ja saamansa valmis teksti. Voihan sitä mennä kysymään, mutta aina on se vastaus
”Katsotaan nyt! Ei laiteta huomiseen, jospa viikon, tai parin päästä on jokin sauma!”
Suurissa linjoissa HS, TS, Alma eivät liiku vasempaan, tai oikeaan helpolla. Vaalien ennen sitä tapahtuu, tai kun toimittajat ovat olleet ”jatkokoulutuksessa trullikirjoittamiseen”.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minuakin kiinnostaa millä logiikalla media juttuja ja aiheita hyväksyy.

Ihan ilmanaikuisia juttuja professoreilta (esim. taloustiede ja analyytikot), ja vähenevässä määrän yksityiseltä sektorilta.
Jari Sarasvuo ja lukemattomat konsultit eivät ole enää näkyvissä, ja niiden tilalle ovat tulleet helppoheikit, kuten "Miksi sinun tulisi kiinnostua säästämisestä" tai "Oletko sekoittaja vai erityttäjä", joilla ei ole mitään uutta ja toimivaa annettavaa, mutta lähestyvät lukijaa ihon alle asti.

Media tekisi mainion palveluksen, jos se päästäisi esille abstraktimpia aiheita, ettei pelkkää faktaa ja mielipidemössöä.

Aulis Saarijärvi

Laitila, Suomen media on paperiversioissa niin keskittynyttä, että ei voi olla eri linjoja. Taitaa olla periaatteessa viisi painotaloa ja vielä nekin ristiin omistuksessa, joten "his master voice" kuuluu.

Liikkuvassa ja puhutussa on YLE, Bonnier's, HS ja mikä vielä? Ei siinä normaali kilpailu, tai laadulla, sisällöllä tai ideoilla pelaaminen ole enää mahdollistakaan. Valtio jakaa miljoonia näille, että eivät olisi kriittisiä hallitusta, tai presidenttiä kohtaan.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Eikös littoisten järvestä löytynyt niitä "zombi" haukia vai missä se oli kun oli kirkastusmyrkyt järveen laitettu? Samaa kamaa käytetään uima-altaissa joka sakkauttaa sumentavat epäpuhtaudet ja asettuvat pohjaan josta helppo imuroida.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Siinä hesarin jutussa mainittiin, että pian juomaveden puhdistuksessakin käytetyn aineen levittämisen jälkeen kerättiin 5 000 kg kuolleita lahnoja, mutta sitä pidettiin onnekkaana sattumana. Nyt siellä jutun mukaan kalastetaan taas lahnaa vesistönhoidollisista syistä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tarkoitukseni ei ollut moittia toimittajia vaan sitä, että useimmille ei anneta työkaluja, mahdollisuuksia ja resursseja tehdä niin hyviä juttuja kuin he osaisivat. Tietysti niitä mahdollisuuksia ja työkaluja ei opita edes käyttämään, kun niitä ei saa käyttää.

En ole mitään kattavaa analyysiä tehnyt, mutta esimerkiksi Kauppalehden verkkojutuissa ei näytä koskaan käytettävän linkkejä ja sama juttu TS:ssa. Perusteena kai on, että ne ei printtiversiossa toimi, mutta miksi sitä verkkoversiota sitten tehdään, jos ei tehdä kunnolla. TS:n verkkokeskustelusäännöissä on lisäksi, että verkko-osotteita sisältäviä kommentteja ei julkaista.

Sirénin juttu hesarissa oli mainio esimerkki siitä, että laadukasta verkkosisältöä ei ole vaikeaa tehdä teknisesti. Olen itse Vapaavuoron puolella kirjoittanut useasti samoja keinoja käyttäviä juttuja, ja moni muu. Kuvien upottaminen jutun keskelle on ainoa, jota en ole huomannut muiden käyttäneen, mutta se on siellä tarjolla olevan kuvakarusellin takia useimmiten turhanaikaista kikkailua.

Toimituksen poiminnat