Miten piratismi tehokkaimmin kitketään?
Piraateilla on paljon hyviä ajatuksia, mutta laiton kopiointi on silti väärin ja rapauttaa kulttuurin tuotantoa. Olen kuitenkin keksinyt mallin, jossa sekä kulttuurin kuluttajat että tekijät ovat voittajia ja laiton kopiointi olisi tarpeetonta. Koska tunnen parhaiten kirjojen tekemisen ja aika paljon myös kustantamisesta, keskityn siihen. Samat rakenteet ovat kuitenkin myös muissa kulttuurimuodoissa.
Ajatusta synnytti melko uusi lainauskorvausjärjestelmä. Lainauskorvauksia tilitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Lisätietoja sivulta http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/ . Korvausten taso on hyvin alhainen. Kimmo Hoikkala oli löytänyt tiedon "Lainauskorvauksen suuruus on noin 3-3,5 senttiä per lainakerta." ( http://hermiitti.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/97941-oletko-muistanu... ). Myös hänen lauseensa "Mielipiteenä sanon, että lainauskorvauksen tulisi lähestyä yhtä euroa, jos kirjoittamista ja kulttuuriperinnön tuottamista haluttaisiin pitää arvossaan..." toimi kätilönä.
USA:ssa, jossa e-kirjoja jo ostetaan runsaasti, ollaan jo melko lähellä ajattelemaani mallia. Siellä ei ole tavatonta, että e-kirja maksaa vain yhden dollarin. Halvat e-kirjat ovat olleet ainakin joillekin kirjailijoille kannattavia, koska niiden myyntimäärät ovat olleet huomattavasti suurempia ja ehkä keskinkertaiset tai jopa peräti huonot kirjailijat ovat päässeet esille. Tästä siis perusolettama, että myyntimäärät voisivat kasvaa paljonkin hinnan ollessa alhainen. Jatkossa esittämäni luvut ovat kuitenkin arvioita ja luullakseni lähellä oikeaa tasoa.
E-kirjojen myyntiin liittyy kuitenkin vakava ongelma nimeltä DRM (yksinkertaistaen kopioinnin esto), josta pitäisi päästä eroon. Jos kuluttaja saisi kirjan ilmaiseksi, ei DRM:ää tarvittaisi, koska ei ilmaista ole järkeä laittomasti kopioida. Ilmaisten e-kirjojen levityskanavaksi luonnikkain olisi kirjasto. Tekninen toteutustapa olisi ehkä kansallinen keskuskirjasto netissä. Jos nyt paikallisten kirjastojen www-sivujen kautta voi esimerkiksi tilata teoksia, kunhan on kirjautunut sisään. E-kirjojen lataamiseen tarvittaisiin myös kirjautuminen, jotta kirjailija itse ei neuvokkaana miehenä lainaisi itselleen lisää lainauskorvauksia automatisoidulla järjestelmällä. Kirjasto toimisi siis mallissa myös laskurina.
Kirjailijat saisivat siis palkkionsa verovaroista. Ehdottamani malli ei kuitenkaan ole mikään apuraha-tyyppinen. Se perustuisi suoraan kysyntään. Entä sitten palkkion taso? Dollarin ja Euron välillä sopisi minulle. Otan esimerkiksi viimeisimmän paperisena julkaistun kirjani ( http://readme.fi/product.php?&isbn=9789522202826 ). Sen ovh on 74 € ja sivuja n. 650. Saan jokaisesta myydystä kirjasta noin 7 - 8 €. Jos e-kirjaa lainattaisiin 7 - 8-kertaisesti, saisin 1 € korvaustasolla saman palkkion kuin nyt painetusta.
Mitä tämä tarkoittaisi kuluttajalle ja veronmaksajalle. Hän saisi 74 € arvoisen kirjan maksamalla runsaan Euron (hallintokuluja toki hieman kertyy). Yhteiskunnalle ja kulttuurille tämä olisi kuitenkin suuri edistysaskel. Kaikki kulttuuri ja tieto olisi ilmaista, vapaata ja vaivattomasti saatavilla.
On tietysti toinenkin mahdollisuus: maksullinen kirjastokortti. En ota muuten kantaa kuin, että silloin laittomalla kopioinnilla voisi saavuttaa etua ja DRM:stä luopuminen ei olisi itsestäänselvyys.
Kustantamoille tämä ei aluksi kuulosta hyvältä. Niitäkin kuitenkin tarvitaan, mutta eri tavalla. Suomessa e-painos on ymmärtänyt hyvin uudenlaisen kustantamisen idean. Sivu http://www.e-painos.fi/kirjailijalle/ kertoo, mitä uutta on luvassa kirjailijan kannalta. Oleellisin asia on suunnilleen nelinkertainen tekijänoikeuspalkkio. Mitä sitten uudenlainen kustantaja tekee ja tarjoaa kirjailijalle? Sivu http://www.e-painos.fi/palvelumme/haluatko-oman-e-kirjan/ kertoo, että kyse on lähinnä palvelusta, avusta tuottaa valmis e-kirja. Itse en taitaisi tarvita tai haluta muuta kuin kanteen grafiikan ja ehkä markkinointia.
Kirjakaupoille valitettavasti ei paljon käyttöä mallissani olisi. Tai ehkä yksi. Maksullinen e-kirjakerho.
Entä sitten muut julkaisumuodot? Lyhyesti vain huomioita, koska niissä olen vain tavallinen kuluttaja.
Video
Meillä on jo julkisen palvelun YLE ja areena on juuri samanlainen kansallinen videokirjasto kuin ehdottamani. Mainosrahoitteiset kanavat ovat olemassa, koska videossa mainostus toimii, toisin kuin kirjoissa (Ari Hakkarainen oli toiveikkaasti eri mieltä ( http://arihakkarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/94583-mainonta-... )).
Musiikki/ääni
Spotify on kuin maksullinen kirjastokortti.
Miksi piraatit eivät esitä ja aja uusia toimintamalleja, joilla piratismi tehdään turhaksi?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Paras tuntemani vasta-argumentti tietokirjalle e-kirjana on omasta "kynästä":
===========
"Ymmärrän e-kirjan kätevyyden tietokirjapuolella"
Ne eivät ole käteviä.
Minulla lähinnä e-kirjaa olevat on Linux Journalin sähköiset versiot. Joskus viime vuosituhannella tilasin sitä paperisena, mutta se jäi, kun se oli niin hankalaa. Sähköisenä olen tilannut sitä kolmatta vuotta ja ilman minua ja muita sähköisen version tilaajaa lehti olisi kuollut. Paperisena sitä ei enää ole. Tietolähteenä ne ovat kuitenkin selvästi huonompia kuin http://www.linuxjournal.com , jossa on kaikki paitsi parin uusimman lehden sisältö. Huomasin asian taas, kun piti etsiä Doc Searlsin erästä artikkelia. Ei montaa klikkausta, niin sain listan hänen artikkeleistaan ja etsiminen oli nopeampaa.
Otetaan toinen esimerkki. Kirjoitin äskettäin pienen tutkielman Solariksen ZFS:n dokumentaatiosta: http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/91770-zfsn-evaluointia-1... . Siinä esitellään ja vertaillaan eri tasoisia netissä olevia tietolähteitä ja viitataan niihin käyttäen esimerkkinä yhtä mielenkiintoista kysymystä. Tuo tutkielma olisi arvoton paperilla tai rajoittuneessa e-lukijassa. Linkkejä seuraamalla se kattaa samalla koko aihealueen ja painettuna ko. dokumentaatio olisi varmaan yli 1000-sivuinen. Oraclen opas löytyy myös pdf:nä, josta tarkistin sen sivumäärän.
Paperinen tai e-kirja soveltuu vielä keskiasteen koulutukseen asti, mutta huonosti tutkivaan oppimiseen.
=========
On tuohonkin ratkaisuja. Siirrän blogini omalle palvelimelle ja alan myydä mainostilaa. Tai kerjuulle, kuten se Richard joku, pakkoruotsin vastustaja täällä. Perusajatus kuitenkin on: kynttilä pois vakan alta ja mediaan sopiva kohtuullinen ansaintamalli.
Raimo Koski,
Mielestäni hyvältä tuo ehdotelmasi vaikuttaa ja ehkä toimivaltakin. Toisaalta kirjojen suurempi lukijamäärä ei ole itsestäänselvyys, vaikka ilmaiseksi laittaisi menemään...
Toinen vaihtoehto olisi laittaa kirjastolaitokseen nykyisen 3-3,5 miljoonan euron sijasta 100 miljoonaa euroa valtionrahaa, jolloin jokainen kirjoittaja saisi sen euron per yksi lainauskerta.
Kirjastoilla on omat kriteerinsä teoksia ostaessaan. Etenkin hyviä omakustanteita ajatellen kirjastot ovat jo nyt mahdollisuus, jos kustannustoimittajalta tulee hylkäävä päätös. Parempi mahdollisuus hyville omakustanneille olisi, jos lainauskorvaus nousisi ajan myötä euron pintaan.
Olet oikeassa, ei kaunokirjallisuuden kulutus voi nousta kovinkaan paljon ilmaisuuden myötä. Kun itse olen tietokirjailija, niin en huomannut tuota. Tietokirjallisuuden kulutus voisi taas nousta yllättävänkin paljon. Kirja voitaisiin lainata jopa vain pienen detaljin tarkistuksen takia, jos lainaaminen olisi vaivatonta.
Tässä pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että onko reilua, että kirjallisuuden suurkuluttajat ovat myös kirjastojen suurasiakkaita, mutta lainauskorvaus on mitätön. Toinen näkökulma on se, että onko reilua ja järkevää, että YLE toimii pian valtioverovaroin, mutta kirjallisuutta ei keskitetä ja tueta samalla tavoin.
"Toinen näkökulma on se, että onko reilua ja järkevää, että YLE toimii pian valtioverovaroin, mutta kirjallisuutta ei keskitetä ja tueta samalla tavoin."
Juuri näin!
Kirjoitustyöt ovat kautta aikojen olleet tehokkainta kansansivistystä. Toisaalta nykyään luetaan paljon dekkareita ja muuta proosaa myös viihdemielessä.
Itse aloin 18-vuotiaana lukea kaunokirjallisuutta englanniksi sen takia, että aluksi sci-fiä ei ollut suomennettu riittävästi. Kirjastossakaan en oikein voinut enää käydä, kun englanninkielinen tarjonta oli mitätöntä. Pokkarit olivat onneksi halpoja. Siihen aikaan suomenkielisiä pokkareita ei ollut kuin kioskitasoa.
Vaikka aluksi kirjallisuuden taso ei ollut korkea, opin kielen ja pian pystyin lukemaan korkeatasoisempaakin ja esimerkiksi John Steinbeckin suomentamattoman tuotannon lähes kokonaan.
Olet siis täysin oikeassa.
"Miksi piraatit eivät esitä ja aja uusia toimintamalleja, joilla piratismi tehdään turhaksi?"
Yleensä on olemassa joku normitila, joka pitäisi muuttaa. Syntyy jonkinlainen poliittinen liike joka vaatii suurta muutosta. Lopulta joku ulkopuolinen keksii toimivan ratkaisun, jonka jälkeen uutta käytäntöä pidetään niin itsestäänselvänä, että vaihtoehtoja ei osata ajatella.
Esimerkiksi Spotify ei ole poliittisen toiminnan tulos. Poliittinen toiminta voi mahdollistaa ilmapiirin, jossa tällainen palvelu voidaan rakentaa. Jonkun on kuitenkin otettava liiketaloudellinen riski.
No demareistahan usein sanotaan, että ovat onnistuneet niin hyvin hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa, että ovat jo tarpeettomia, kun kokoomuskin on tyrkyllä sen takuumieheksi. Kyllä piraattienkin pitäisi ymmärtää, että menestystä saa tavallaan itsetuhoisella ohjelmalla ;)
Se, onko toteutustapa kaupallinen vai julkinen palvelu, ei ole kovin oleellista. Lainsäädäntöä vain pitäisi muuttaa siten, että molemmat tai parempi on mahdollista.
"Miksi piraatit eivät esitä ja aja uusia toimintamalleja, joilla piratismi tehdään turhaksi?"
Mie olen aina luullut että sen takia että niissä vaihtoehdoissa joutuisi maksamaan rahaa =)
En oikein ole koskaan ymmärtänyt miten jollakin ihmisellä voi olla oikeus päättää miten joku taiteilija haluaa tuotoksensa tarjoilla. Jos taiteilija ei halua antaa teostaan vapaaseen jakoon niin se minun mielestäni hänen oikeutensa.
Usein olen myös kuullut "piraateilta" kuinka loistavaa tavaraa on netti tarjolla ilmaisena ja laillisesti kopioitavana. Luulisi niiden riittävän jos toinen henkilö haluaa puhtaasti myydä tuotoksensa.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää mahtaako "Iron Sky" tulossa ilmaiseen jakoon kohta kun edellinen heidän elokuvansa on ollut malliesimerkki vapaan jaon eduista?
"Usein olen myös kuullut "piraateilta" kuinka loistavaa tavaraa on netti tarjolla ilmaisena ja laillisesti kopioitavana."
Ovat oikeassa. Olen minäkin vieraillut piraattilahdella, mutta lähinnä sen takia, että olen halunnut tutustua ilmiöön ja tarjontaan. Se tarjonta on kuitenkin mielestäni aika turhanaikaista. Kirjastosta voi lainata elokuvia DVD:llä ja musiikkia CD:llä. Se on vain hieman vaivalloista. Eräs suosituimmista kirjoituksistani, http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/90799-blues-painotteinen... , vapaavuoron puolella kertoo musiikin ilmaisesta tarjonnasta. Youtube on todellinen musiikin harrastajan aarreaitta ja vielä hieman aktiivinen http://moro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/97486-maailman-paras-biis... perustuu siihen, että käytännössä kaikki hyvä musiikki löytyy youtubesta.
Palvelut kuten Spotify musiikille ja Voddler elokuville on jo vähentänyt piratismia.
Itse "taistelu piratismia vastaan" on kuolevan formaatin taistelua pysyäkseen elossa, ihmiset eivät osta fyysistä kopiota koska sähköisen saa edullisemmin. Tästä fyysisen kopion myynnin vähentymisestä tykätään syyttää piraatteja koska on mukavempaa leikkiä että pienemmän katteen sähköinen myynti ei ole syrjäyttämässä fyysisen kopion myyntiä.
Ja "taistelusta piratismia vastaan" saa paremmat katteet kuin itse tuotteiden myynnistä, sen takia suosittelenkin että jos joku ei halua äänitteestään maksaa, käy varastamassa sen mielummin kaupasta kuin kopioi netistä. Jos näpistyksestä jää kiinni niin saa korkeintaan satasen sakot, jos piratismista jää kiinni saa heittää kolme nollaa perään.
"Jos näpistyksestä jää kiinni niin saa korkeintaan satasen sakot, jos piratismista jää kiinni saa heittää kolme nollaa perään."
Loistava maan tasolle tipauttava vertaus.
Mulla on kaksi vähän ristiriitaista aatetta: a) vapaat lähdekoodit on periaatteessa hyvä juttu ja 2)työmies on palkkansa ansainnut. Molemmathan toteutuisivat siinä tapauksessa, että esim. Helsingin kaupunki tuottaisi ohjelmiston, jonka se pistäisi vapaasti jakoon. Tietotyö tehtäisiin kaupungin varoin ja vaihdossa Helsinki saisi sitten käyttöönsä muiden ohjelmistoja. Ja mitä tässä sanotaan ohjelmistoksi, voisi olla varmaan miltei mikä tahansa tiedosto, jolla on hyöty- tai huvikäyttöä.
Entäs sitten vapaa ohjelmoija/kirjoittaja? Erona tässä on se, ettei kukaan muu pitäne hänen ohjelmaansa tarpeellisena, tai näin voisi käydä. Eli jos kuka tahansa koodaaja saisi palkan, se ei takaisi, että mitään yleisön tarvitsemaa syntyisi.
Käytäntöhän on sitten kaiketi se, että Helsinki tilaa ohjelmiston yritykseltä ja siihen tulee ihan ilmaiseksi kaupantekijäisinä este vapaalle levittämiselle. Ja joka toisessa kaupungissa sitten keksitään pyörää uudestaan tai maksetaan Helsingin jo maksamasta kehitystyöstä toistamiseen.
Kirjoittaja Kosken malli ratkaisee tässä tuon tarpeettomuusongelman sikäli, ettei niitä korvauksia tulisi, jos kukaan ei lainaisi. Ja kirjaston tehtävä on tiedon levittäminen, että sopii sikälikin. Toisaalta kopion levittäminen voisi olla helpompaa kuin lainaaminen, joten piratismin tapainen ilmiiö voisi kuitenkin jäädä vähäisessä määrin jäljelle?
Itseäni kiinnostaisi ratkaisu pienempien tiedostojen osalta, esim. laskentataulukko tai digikuva. Jos potentiaalinen käyttäjäkunta olisi luokkaa 10 miljoonaa, käyttäjäkohtainen vuosikorvaus voisi olla luokkaa 0,1 senttiä, ja silti työstään saisi palkan. Näissä kohdeyleisö ei voisi olla samassa määrin kansallisesti rajattu kuin suomenkielisissä kirjoissa, joten kirjaston rooli muuttuisi, jos se olisi välityskanavana. Lisäksi tiedostojen alkuperäisyyden tunnistus vaatisi jonkin x:n.
Ehkäpä tästä jotain nitkahtaa eteenpäin?
Samoilla linjoilla ollaan. Avoin koodi on yksi hyvä keino kitkeä piratismia, mutta se ei aina sovellu.
Tarkoittamissasi pienissä tiedostoissa perusongelma on nähdäkseni se, että "kuluttajan" on hyvin vaikea löytää tarvitsemaansa, koska tarjonta on niin laajaa. Minulla on kokemusta sourceforge.netistä. Softa on sivulla http://sourceforge.net/projects/mp3cluster/ ja dokumentointi artikkelissa http://www.oreillynet.com/pub/a/sysadmin/2006/12/14/virtual-clustering.html . Palautetta ei ole suoraan tullut yhtään missään muodossa, mutta äsken googlasin, että on se huomattu: http://lallylogic.blogspot.com/2006/12/ad-hoc-clustering-4-mp3-ripping.html . Niin tai O'Reillyltä tuli artikkelista shekki. Toinen ongelma on se, että mistä kuluttaja tietää omaavansa kyseisen tarpeen ja että tarve voidaan tyydyttää. Tuo on perinteisesti ratkaistu markkinoinnilla.
Toinen ongelmakimppu on sitten se, että sivustojen omistajat tuppaavat olemaan se taho, joka rahastaa, yleensä mainostilan myynnillä. Kun oikean tai sopivan tuotteen löytyminen on melkoinen ongelma, ei sivusto voi olla ihan yksinkertainen eli sivuston omistajalla on myös aika suuria kuluja.
Muistaakseni sekä Applen app store että Android market vaativat tuottajilta jonkin aloitusmaksun, vaikka jakaisi ilmaiseksi. Maksun yhteydessä henkilöllisyys on helppo varmentaa ja sen jälkeen uusien tiedostojen julkaisu on salasanalla tms. suojattu. Siinä se x olisi.
"Ehkäpä tästä jotain nitkahtaa eteenpäin?"
Jungner: Hyvää ajattelua! ( http://mikaeljungner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98174-hamlet-ja-graalin-ma... )
Vaikka en halua puolustaa piratismia, on totta että usein ei ole vaihtoehtoina laiton kopiointi tai tuotteen osto, vaan laiton kopiointi tai oleminen ilman tuotetta. Näin erityisesti musiikissa, vaikka esim. itunes ja spotify ovat aika kattavia.
Tuo on piraattien perusväitteitä, joka ei kuitenkaan ole totta. Jos esim. musiikkikappale on julkaistu ja se on ostettavissa, on se myös siirrettävissä toiseen formaattiin tai laitteeseen. Se voi vaatia vaivaa ja hyvin harvoissa tapauksissa joku kopiointisuojaus voi estää, mutta lähes aina vain hankaloittaa sitä.
Jos jotain ei ole tarjolla tietyn tyyppisessä kaupassa tai palvelussa, se on markkinoiden hitautta tai puutetta. Se yleensä korjautuu ajan kanssa, jos kysyntää on.
Mitä jos kaikki olisi ilmaista? Jokainen ihminen on riippuvainen toisen ihmisen "tuotteesta". Uskon ettei hamstraamista edes tapahtuisi koska asioilla ei olisi rahallista arvo vaan käyttöarvo niin ei olisi mitään järkeä ottaa enempää kuin tarvitsee ja sitä esim ruokaa olisi aina saatavilla.
Raha on hyödyllinen, koska sen avulla voidaan laskea vaihdannan vastavuoroisuutta. Toteutus paikoin tökkii, mutta parempaa on hiton vaikea toteuttaa.
Kulttuuri on hyvin erilainen hyödyke kuin esimerkiksi ruoka. Ruoka on eläimellistä ja kulttuuri erottaa ihmisen eläimestä. Lisäksi ihmisillä on tarve luoda kulttuuria ja tarjota sitä toisille, mutta ruuan tuottamiseen samanlaista tarvetta ei ole. Sähköisessä muodossa olevam kulttuurin kopiointi on käytännössä ilmaista, joten uuden kopion syntyminen ei pitäisi olla tekijältä pois. Ruuan antaminen on pois omasta pöydästä.
Rinnastuksesi ei siis toimi.
Ruoka on eläimellistä? Nyt en tajua. Sinäkin syöt ruokaa jokainen syö ruokaa. Ihmisen tärkein tarve on ravinnon turvaaminen, vai eikö maanviljelijöitä enää ole? =)
En tiedä millaisia ystäviä sinulla on mutta kun menen jonnekin kylään niin aina ollaan tarjoamassa jotain suupalaa. Eikös kokin ammatti perustu siihen että voi tarjotaa ihmisille mahdollisimman hyvää ruokaa? Toki myös hyvään hintaan koska elämme rahajärjestelmässä.
Tämä elämää ja kehitystärajoittava rahajärjestelmä on tullut tiensäpäähän.
Otetaan esim muusikko ja kokki, Sydämmestään musiikkia tekevä muusikko tekee sitä vaikka ilmaiseksi ja mikäs sen parempaa kun voi vielä jakaa musiikkiaan ympäri maailmaa netin avulla. Tärkeämpää on se että joku kuuntelee musiikkia kuin se että joku ostaa sen hyllyynsä. Kokki tekisi hänellä safkat ja kokki saisi muusikolta sitten musiikkia elämänsä ratoksi =) Automatisoidun maanviljelyn ansiosta tämä on mahdollista. Samaan rinkiin liittyisi muutkin, lääkärit, opettajat, timpurit.
Aitoon hyvinvointiin ja kehitykseen perustuva yhteiskunta on täysin mahdollinen ja tekniikka siihen on jo keksitty.
Ihminen pyrkii kehittämään itseään, ei siihen tarvita rahaa. Raha on ihmisen keksintö, joka on nyt jarruttaa kehitystä ja aiheuttaa kurjuutta ja nälänhätää.
Its Evolution Baby!!!!
"Ruoka on eläimellistä?"
Eläin tarvitsee ruokaa, mutta ei kulttuuria. Tarkoitus ei ollut kuitenkaan väheksyä inhimillistä ruokakulttuuria.
Ymmärrän muita näkemyksiäsi, mutta niiden toteuttamista pidän lähes mahdottomina.
Ei kopioinnista ole haittaa kuin levy-yhtiöille, kustantajille ja elokuvayhtiöille. Piratismi ei missään olosuhteissa uhkaa luovaa toimintaa, vaan se ainoastaan leikkaa välistävetäjät pois tuotantoketjusta, koska kirjailijat ja muusikot voivat suoraan myydä tuotoksiaan asiakkaille.
Kyse on vain siitä, että me ollaan ahneuskeskeisellä talouspolitiikalla opetettu ihmiset ahneiksi, koska meillä ei ole oikeudenmukaista tapaa jakaa yhteiskunnan varallisuutta kansalaisille. Palkkatulot eivät ole enää pitkään aikaa olleet riittävä keino siirtää oikeudenmukaista osuutta yhteiskunnan varallisuutta kuluttajien ostovoimaksi eikä asiaa helpota se, että pieni- ja keskituloisten ansiotuloja nettoverotetaan jopa 60 prosenttia, siinä missä pääomatulojen verotus on vain puolet tästä.
Meidän pitäisi siis lopettaa yleinen niukkuus ja alituloisuus yhteiskunnasta.
Oli hyvä saada lapsellinenkin mielipide asiasta. Kyllä piratismi uhkaa luovaa toimintaa, jos toimivia vaihtoehtoisia levitystapoja ei ole.
Kirjat ovat aika yksinkertaisia ja minä olen jopa yksin myynyt bittejä netissä itse koodamallani systeemillä, mutta samaan eivät kaikki pysty eikä ole tarkoituksenmukaistakaan. Musiikkikin on aika helppo, mutta Starwreck taitaa edelleen olla ainoa suoraan nettijakoon tarkoitettu täysimittainen leffa. Elokuvan teossa tarvitaan lisäksi yleensä niin suuri tiimi, että yksityisyrittäminen ei ole helppoa. Kaikille on lisäksi yhteistä se, että markkinoinnilla on hyvin suuri merkitys menestyksessä ja yleensä viimeistään siinä loppuu tekijän kyvyt, kiinnostus ja aika.
Minä esitän varastamisen hyväksymisen sijaan kohtuutta ja toimivien rakenteiden pohdintaa ja rakentamista.
Minulla on muuten hyvin vähän omaa lehmää ojassa. Viimeisimmästä kirjastani olen saanut tekijänoikeuspalkkioita noin 2 000 € ja motiiveina jatkaa on mm. ammatillisen taidon kehittäminen ja arvostuksen saaminen sille. Palkkiot miellän harrastuksen osarahoituksena. Varsin hyvä lähtökohta miettiä sekä tekijää että kuluttajaa parhaiten hyödyttävää ratkaisua.
Piraateilla pitäisi olla suoraselkäisyyttä myöntää, että heidän tapansa on väärin ja sen sijaan ajaa lainsäädäntöä, joka tukee reiluja ja toimivia levitystapoja.
Yleinen tulonjako on sitten jo toinen kysymys. Tosin olen sitä mieltä, että suosituimmat artistit saavat kohtuuttomia palkkioita..
Jos olisit myynyt kirjaasi piratebayssä, niin olisit saanut verojen jälkeen 10 euroa voittoa per myyty kirja ja kustantajallesi ei mitään. Kuluttaja olisi saanut sen noin 15 eurolla, riippuen miten kirjamyynnin verotus menee. Eli Kuluttajalle Piratebayssa myyty kirja olisi maksanut vain 25 prosenttia siitä mitä nyt kirjasi maksaa, joten luultavasti myynti olisi ollut enemmän kuin 200 kappaletta. Erityisesti koska Piratebayssa asiakas olisi voinut ennen ostopäätöstään kokeilla kirjaa. tämä yleensä lisää myyntiä reilusti, koska kynnys kirjan lataamisen on pieni, mutta velvoite maksamiseen (jos sen lukee) on erittäin suuri.
* * *
Siksi toisekseen, me emme taatusti tarvitse mihinkään miljardin dollarin budjetilla tehtyjä elokuvia, koska 10 miljoonalla dollarilla oltaisiin voitu tehdä yhtä hieno ja hyvä elokuva.
Kyse on vain siitä, että miljardin dollarin budjetti elokuvalle on niin kova statusarvo, että yksistään sillä pystyy erottumaan massasta, ja winner-take-all -taloudessa jos pystyy erottumaan massasta, niin kerää kaikki voitot ja muille toimijoille ei jää mitään.
Miljardin dollarin elokuva ei siis tuo yhteiskunnalle lisäarvoa, vaan kyse on rahan heittämisestä roskakoriin. Joten sellaisen teollisuuden tukemisessa, joka ei tuota mitenkään järkevällä hintalaatusuhteella lisäarvoa, ei ole mitenkään järkevää tukea.
Minkä takia niin monet piraatit haluavat sitten imuttaa sen miljardin dollarin elokuvan? Tähän en ole vieläkään saanut kunnon vastausta.
Marko, koska sillä on korkea imagoarvo. Eli kun kaikki muutkin. Ei ihmiset tee, ei myöskään piraatit, tällaisia valintoja rationaalisesti, vaan puhtaasti imagoarvon perusteella, eli kyse on winner-take-all -taloudessa, jossa jollain tavalla massasta erottuva yksilö, kerää kaiken huomion. Esimerkiksi vaikka Olympialaisissa toiseksi tullut oli maailman toisteksi paras ihminen ja vain muutaman kymmenyksen hitaampi, niin silti kaikki muistaa vain Usain Boltin, koska hän oli paras ja keräsi kaiken kunnian ja imagoarvon.
Siksi on puolinaisesti rikollista ja monopoliaseman väärinkäyttöä investoida valtavasti imagoarvon nostattamiseen ja sitten sitä kautta repiä mahtavat myyntivoitot. Tämä on pois muilta elokuvilta, jotka jäävät sitten elokuvan tuotantoyhtiöiden armoille. Tämä siksi, ettei tuotantoyhtiöiden ulkopuolelta pysty mitenkään nousemaan itsenäisiä elokuvantekijöitä, jotta he pystyisivät kilpailemaan pääomaa vastaan pelkästään luovuudella. Joskus näitäkin toki nähdään. Mutta ei se luovuutta haittaisi, jos kynnys elokuvan tekemiseen olisi matalampi, jos tuoton hedelmiä jaettaisiin vähemmän winner-take-all -rahanjaolla.
'Avatar' saattoi olla ehkä 10 prosenttia parempi kuin 'Born to Raise Hell' ja Avatarissa oli heikommat digitaaliset erikoistehosteet kuin seitsemän miljoonan 'Iron Skyssa', mutta ei tämä 10 prosentin laatuero silti justifioi sitä, että 'Avatar' maksoi satakertaa enemmän kuin 'Born to Raise Hell' tai 'Iron Sky'.
"Jos olisit myynyt kirjaasi piratebayssä, niin olisit saanut verojen jälkeen 10 euroa voittoa per myyty kirja ja kustantajallesi ei mitään."
En ymmärrä lainkaan. Voiko thepiratebay:ssä myydä kirjoja? Miten kustantaja tippuisi voitonjaosta. Onko lääkitys kunnossa.
Raimo, juuri tuohonhan kaikki piratismin vastustaminen perustuu, ettei ymmärretä, koska ei ymmärretä talouden dynamiikkaa ja ei ymmärretä kuinka ihmiset todellisuudessa käyttäytyvät. En muista toinko tässä keskustelussa, mutta tuo sinun asenteesi perustuu juuri kuvitteelliseen ahneuden kulttuuriin, jossa kuvittelet että sinun lisäksesi kaikki ihmiset olisivat pihejä ja ahneita, joten ei luoteta siihen, ettei ihmisiä tarvitse pakottaa maksamaan sellaisesta asiasta mistä he tykkäävät ja mitä he haluavat. Päinvastoin jos ihmiset saavat itse valita arvostamalleen immateriaalisille ja taiteellisille tuotteille hinnan, niin he maksavat enemmän kuin mikä on normaali markkinahinta. Erityisen valmiita ihmiset ovat maksamaan sellaisille kirjailijoille, jonka he kokevat epäpopulaariksi ja siis heistä tuntuu siltä, kirjailija hyötyy juuri hänen itsensä lahjoituksesta.
Toin myös esille tuon winner-take-all taloutta tässä keskustelussa, myös Off-Topiccina tuossa alempana, koska se on käsitteenä niin käsittämättömän tärkeä ymmärtää, jotta ymmärretään perinteisen levymyynnin dynamiikkaa.
Esimerkki. The Radioheads julkaisi In Rainbows albuminsa 'Piratebayssa' eli kenenn tahansa vapaasti ladattavana ilmaiseksi. Kuuntelun jälkeen jokainen sai sitten maksaa haluamakseen katsomansa summan levystä. 66% levyn lataajista maksoi ostoksen ja keskimääräinen myyntihinta oli £4. Eli lähellä normaalia levymyynti hintaa. In Rainbows CD maksaa Amazonissa £5.
Se mitä pitäisi tehdä, niin luoda mikromaksukulttuuri sellaiseksi, että kynnys maksamiseen olisi pieni ja luottokorttiyhtiön maksunvälityspalkkio minimaalinen. Esim. Facebookissa voisi olla tykkää-nappi sekä artisteille, kirjailijoille ja blogisteille 'tykkää tosi paljon' -nappi, jota painamalla kilahtaisi euro statuspäivityksen tekijän tilille.
Kuten itsekin huomaisit, niin vanhanaikainen kapitalistinen taiteen ja kirjallisuuden tuotanto on ollutta ja mennyttä. Emme enää tarvitse kustantajia roikkumaan iilimatoina välissä, koska Internetin kautta voidaan rakentaa valtavasti tehokkaampi ja ilmainen markkinointikanava kirjailijoille, joten suuretkaan kirjailijat eivät tarvitse kustantajan tukea, vaan voivat toimia, markkinoida ja myydä omakustanteina. Ja tarvittaessa voivat erikseen sitten ostaa konsultointiapua, jos sitä tarvitsevat.
Jouni, nyt ymmärrän, mitä tarkoitat.
Tuossa lähinnä ihmisten hyvyyteen nojaavassa mallissa rikastuisivat ensin pahat tai ahneet ja lopulta hyvätkin muuttuisivat pahoiksi ja pitäisi palata noudattamaan säädeltyä mallia. Minun ehdotukseni idea on, että sääntöjä pitää muuttaa.
Vastakkainasettelu on melko samanlainen kuin aikoinaan, kun olin rauhanliikkeen touhuissa mukana. Aseistakieltäytyjäliitossa onneksi oltiin sen verran pragmaattisia, että aatteelliset väittelyt jäivät lähes kokonaan pois lyhyen noviisikauden jälkeen, koska mielipiteitä oli vähintään yhtä paljon kuin läsnäolijoita. Silloinkin olin sitä mieltä, että ihmisten hyvyyteen ei kannata luottaa, vaan sääntöjä tai lakeja pitää muuttaa. Jos kiinnostaa enemmän, niin kirjoituksen http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93534-vankila-lomakohteena-ja-yht... neljännen kappaleen loppupuolisko ja viides ovat oleelliset.
Mikromaksut olisi periaatteessa hyvä, mutta odotellessa jotain toimivaa..
Kustantajista lainaan kirjoitusta http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91218-tekijanoikeuskysymyksissa-r... :
"Tarkastellaan vielä paperisten kirjojen kustannusrakennetta. Vaikka tekijä siis saa 20 %, on se kustantajan myyntihinnasta laskettu ja kun kirjakauppa usein saa 50 % vähittäismyyntihinnasta, jää silloin tekijän osuus puoleen. Alla kokonaisuus listana:
- tekijä 10 %
- kirjapaino 10 %
- kustantaja 30 %
- kirjakauppa 50 %
Kustantajan osuus onkin oikeastaan aika pieni, koska sitä syö mm. varastointikustannukset ja usein painoksesta jää suurikin osa myymättä. Mutta entä kirjakaupan osuus? Hyvin usein kirjakaupat eivät halua maksaa kustantajalle kirjoista ennen kuin ne on myyty. Tätä sanotaan tilimyynniksi. Se tarkoittaa, että kirjakaupalla ei ole edes riskiä siitä, että ei saa kaikkia kirjoja myydyksi."
Oli siinä kirjoituksessa aika paljon muutakin tähän aiheeseen liittyvää.
Sanoisin että Spotify on pahinta myrkkyä luovalle toiminnalle, koska se nimenomaan toteuttaa rahanjaon winner-take-all taloudella, jolloin marginaaliset artistit eivät kuitenkaan saa mitään järkevää tuottoa, koska main stream artistit vie kaiken.
Toisaalta, koska Spotify vastaa jo niin paljosta, niin sinne on mentävä. Käytännössä marginaaliset artistit siis jakavat musiikkiaan Spotifyssa ilmaiseksi, koska Spotify on pois erityisesti heidän vähäisestä levymyynnistään.
Spotify tai sen kaltainen 'laillistettu piratismi' ei siis missään tapauksessa edistä luovaa kulttuuria, koska se tasapäistää musiikin tuotannon. Vähin mitä voitaisi ajatella, että Spotifyssa artisteille maksettu korvaus olisi progressiivista, eli mitä enemmän kuuntelukertoja, sitä pienemmän suhteellisen osuuden saisi. Eli marginaalinen yhtye saisi 10 euroa per 'levymyynti', ja taas supersuositut hittiartistit saisi 10 senttiä per 'levymyynti'. Tällainen maksujärjestelmä tukisi aidosti luovuutta.
Myös sinunkin kirjastojärjestelmä pitäisi vähintään olla tällatavoin progressiivinen, koska levy- / kirjamyynti ei noudata normaalijakaumaa, juuri tuon winner-take-all talouden takia. Progressiivisuus tekisi myyntijakaumasta enemmän normaalijakaumaa muistuttavan, jolloin tapahtuu oikeudenmukaisempi tulonjakauma.
Myös piratebayn tyylinen ihmisten vapaaseen harkintaan perustuva maksujärjestelmä tukisi luovuutta, koska harva viitsi maksaa Lady Gagan tuoreesta levystä ehkä puolta euroa enempää, mutta sen sijaan jos tykkää jostain underground bändistä, kuten vaikka Kometa, niin mielellään maksaisi sitten vaikka 40 euroa levystä, jos tietää että rahat menee artistille eikä välikäsille ja erityisesti koska tietää etteivät he tee musiikkia rahan takia vaan sen takia, että se on hauskaa.
Digitaalisuus on kuitenkin nykypäivää, enkä jaksa uskoa, että paperikirjat tai CD-myynti jaksaa enää kauan sinnitellä. Nykyään Viniilimyynti kuitenkin kasvaa, koska sillä on enemmän keräilyarvoa kuin valmiiksi jo digitaalisella CD:llä.
* * *
Piratebay myynnissä yhden kirjan myynnistä menee
98 % kirjailijalle.
2 % maksunvälitykseen / yms. byrokratiaan.
Ei spotify muuten erilainen ole kuin, että se on alentanut musiikin hintaa. Se taas on mielestäni hyvä asia sen takia, että jo LP -> CD siirtymässä tuotantokulut laskivat, mutta hinnat taisivat peräti nousta. Myös siirtymässä CD -> netti tuotanto- ja levityskulut laskevat ja dramaattisemmin kuin aikaisemmassa siirtymässä. En tosin spotifyn korvaustasoa tiedä ja osaa suhteuttaa onko se jo liian alhainen.
Minua progressio hyödyttäisi ja muutenkin olen pitkälti samaa mieltä, mutta ensisijainen tavoite on silti saada toimiva järjestelmä.
E-painoksen vetäjän kanssa ideoitiin sellaistakin, että e-kirjaa voisi päivittää aina tarpeen vaatiessa ja jos asiakkaat olisivat tietokannassa, heille päivitys maksaisi vain uuden materiaalin arvon verran. Kohtuullisessa lainauskorvausjärjestelmässä tuota todennäköisesti ei otettaisi huomioon ja minä nettoaisin paljon enemmän ;)
Palkkojen pienuus mahdollistaa ihmisten orjuuttamisen joka päiväiseen työhön. Pakko käydä töissä että vois asua jossain että vois käydä töissä...
"Viimeisimmästä kirjastani olen saanut tekijänoikeuspalkkioita noin 2 000 € ja motiiveina jatkaa on mm. ammatillisen taidon kehittäminen ja arvostuksen saaminen sille"
Olisitko valmis kehittämään itseäsi juuri niin kuin haluat ja jakamaan osaamisesi ilmaiseksi jos saisit vastapalkkioksi asunnon, ruokaa ja muut elämään tarvittavat asiat?
Rahaahan ei oikeasti tarvita mihinkään. Energiaa tarvitaan ja sitä saadaan öljystä, auringosta yms. Jos raha poistettaisiin yhtäkkiä mikään ei pysähtyisi koska se on ihmisen keksintö eikä sitä ihan oikeasti tarvita mihinkää.
Ihmisten motivaationa ja palkkana toimisi hemmetin paljon paremmin juuri tuo arvostus! Arvostus siitä että on tehnyt jotain tärkeää ja hyödyllistä.
Jos raha poistetaan, pitäisi poistaa myös omistusoikeus ja olen täysin varma, että esimerkiksi jokainen maanomistaja vastustaa jyrkästi, jos alat rakentamaan hänen maalleen tai viljelet hänen maillaan.
Suosittelen paluuta maan pinnalle.
Rahan käyttö mahdollistaa oikeudenmukaisen tulonjaon. Valitettavasti, se mahdollistaa winner-take-all -talouden takia myös epäoikeudenmukaisen tulonjaon, jossa toiset saavat tuhat kertaa enemmän kuin he ansaitsivat, ja toiset taas eivät saa ansioidensa mukaan. Warren Buffettille riittäisi varsin hyvin 40 miljoonan dollarin omaisuus, kun suomalaisesta 16 tuntista työpäivää raataneesta keskiluokkaisesta PK-yrittäjästä ei varmasti tunnu mukavalta sen jälkeen kun on maksanut yhteensä 70 prosenttia veroja siitä riemusta että saa kunnian olla tämän maan tärkein työllistäjä.
Ehkä se lohduttaa, että kaikkein rikkaimpien varallisuus on suurelta osin hyvin virtuaalista ja oman omaisuutensa keränneet ovat usein niin pihejä, että eivät omaisuudestaan konkreettisesti juuri nauti.
Tämä menee kuitenkin jo niin paljon alkuperäisen aiheen ohi, että minä lopetan tämän tyyppisiin kommentoinnin.
Lainauskorvauksesta ja sen tasosta: http://www.uusisuomi.fi/mielipide/118026-lainaa-reilusti-–-tue-tekijaa .
Tällainen malli sopisi minulle:
- Maksan 10 € per kk.
- Saan vapaasti ladata valtavasta maailmankirjastosta.
- Joka kuukausi minun pitä nimetä (äänestää) 10 parasta tuotetta, jonka olen ladannut.
- Jokaiselle niistä, siis tekijälle, menee euro.
Tietysti juttu olisi paljon juonikkaampi, mutta periaate tämä.
___________________
Miksi haluan ladata suuria määriä samasta aiheesta?
Vastaus:
- Koska huomattava määrä tieto- ja muusta kirjallisuudesta ei sovi juuri minulle, minun senhetkiseen tarpeeseen jne.
- Kun kirjatarjonta on rajallista (jos teen homman ilman piratismia), jää moni hyvä kirja "löytämättä", koska kun joutuu ostamaan jokaisen erikseen, sitä ostaa vain suosituimpia, suurten kustantamojen teoksia jne.
Lähtökohdat:
- Tottakai työn tekijän pitää saadaa maksu, eli palkka hyvästä työstä.
- Toisaalta kaikki tieto pitäisi olla kaikille tarjottavissa mahdollisimman tasapuolisesti. (Jos asut maalla, harvoin löydät jostakin aiheesta kovin montaa saman alan kirjaa - missään muodossa).
Lisäys:
- Parhaat kirjat haluan kuitenkin myös paperikopioina, joten tähänkin pitäisi löytää/säilyttää ratkaisu.
- Bittikirjat on vain väline, jolla haen minulle sopivimmat kirjat.
- Äänikirjoilla pidän yllä kielitaitoani.
Henry
O'Reillyn Safari 10-SLOT BOOKSHELF on melko tarkkaan kaipaamasi ja se maksaa 16.99 tai 19.99 USD/kk riippuen kumpi tieto sivulla https://ssl.safaribooksonline.com/subscribe on oikein. Kalliimmassa 34.99 USD/kk vaihtoehdossa on viiden kirjan PDF-tiedoston latausoikeus sekä muuta kivaa, katso edellisestä linkistä. Kirjojen tulostukseen olen sattumoisin kirjoittanut ohjeen: http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/91533-niksiosasto-pieni... . Safarin alikoima kattaa IT-alan melko täydellisesti, koska mukana on O'Reillyn lisäksi muita alan kustantajia. En tiedä onko muiden alojen vastaavia olemassa.
Safari on periaatteessa maksullinen kirjastokortti, joten se oli jo mainittu kirjoituksessani eräänä vaihtoehtona.
USA:ssa on muitakin kuukausimaksullisia "kirjastoja": Hulu TV-sarjoille ja Netflix elokuville. Eräs piraattien blogikirjoitus hiljeni aika nopeasti kun mainitsin niistä (kommenttini: http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94158-ubuntu-tv-tulee-onko-oikeuden... ). Vastaavien puute Suomessa ei johdukaan pahoista tekijänoikeusjärjestöistä vaan pienistä markkinoista. Lisäksi Euroopassa on erilainen perinne. Täällä on julkisen palvelun TV-yhtiöitä ja ilmaisia kirjastoja käytetään ahkerasti. Piraatit ovatkin enemmän eurooppalainen ilmiö. Se on oikeastaan hämmästyttävää, että piraatit ovat vain nostaneet ongelman esille, mutta eivät ole huomanneet varsin ilmeistä eurooppalaista ratkaisumallia. Vaikuttaisi, että useille piraateille kelpaisi amerikkalainenkin malli, mutta joku pitää toteuttaa, siitä ovat varmaan lähes kaikki muutkin samaa mieltä.
Epäsuorasti USA:n markkinoiden Internetin kautta katsottavien TV-kanavien ja elokuvien tarjontaa kartoittava juttu tuli vastaan. Siinä vertaillaan mediasoittimia, mm. Roku, Boxee Box, Apple TV ja Google TV: http://deviceguru.com/google-tv-vs-apple-tv-vs-boxee-vs-roku/ .
Jutun loppupuolella on taulukko "Key Features and Specifications" ja siellä palvelujen nimiä, joihin olen täydentänyt hieman tietoja niistä.
Netflix
https://signup.netflix.com/global . Elokuvakirjasto, muutama kymppi kuukaudessa, Toimii vain USA:ssa.
Amazon VOD
http://www.amazon.com/unbox/ , Elokuvia ja TV-sarjoja. http://en.wikipedia.org/wiki/Amazon_Instant_Video väittää, että toimii vain USA:ssa
Vudu
http://www.vudu.com/
Hulu Plus
http://www.hulu.com/ . TV-sarjoja, $7.99/kk, toimii vain USA:ssa.
Pandora
http://www.pandora.com/restricted . Musiikkikirjasto, toimii vain USA:ssa.
Youtube
http://www.youtube.com/ . Toimii Suomessakin, ilmainen.
"Spotify on kuin maksullinen kirjastokortti"
Ikävä, että se myönnetään ainoastaan Facebookin jäsenille. Sanoo että pitää olla facebook että voisi liittyä Spotifyyn.
Anna ratkaisu myös niille, joilla ei ole Facebook-tunnusta. Ei ole mitään järkeä siinä, että yksi iso yhtiö ylläpitää internetin ainoaa kirjautumisjärjestelmää. Luulisi tämän olevan jo piraattiaatteenkin vastaista.
Sitä en huomannut hehkuttaa, että miten paljon voitaisiin säästää siirtymällä fyysisestä lainaamisesta sähköiseeen. Käytännössä se tarkoittaisi fyysisten kirjastojen hidasta alasajoa ja niihin liittyvien kustannusten laskua. Kun lopulta tarvittaisiin vain yksi valtiollinen keskuskirjasto (ja varmaan pitkään analoginen arkisto/museo), olisi säästöpotentiaali melkoinen.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 42 kommenttia